Muutama viikko vierähti nopeasti. Tuona aikana Hajewa pääsi vesille sekä reissua kohti Espoota suunniteltiin tarkkaan. Alkuperäinen suunniteltu ajankohta siirtyi kuitenkin säitten puolesta hieman eteenpäin ja niinpä maanantaina 30.5. pääsimme vihdoin matkaan kohti Kotkaa ja vuoden ensimmäistä purjehdusta. Se ihan ensimmäinen oli enemmän muistelua:
1) Laita liivit päälle ennenkuin lähdetään purjehtimaan
2) Ota kaikki köydet irti laiturista jos haluat päästä eteenpäin
3) Purjeet nostetaan mastossa kulkevien nostinten avulla..
Käytännössä siis ihan perusteiden kertaus oli hyvä veto :) Palasimme kertaussessiolta tyytyväisinä takaisin rantaan, jonka jälkeen seuraavan päivän valmistelun viimeistely alkoi ihan tosissaan.
Suunniteltu reitti oli se sisempi ulompi reitti Kotkasta Pellingin pohjoispuolelle. Säätiedotuksen perusteella tuulet tulisivat olemaan suotuisia, ja niinpä tuo reitti vaikutti hyvältä valinnalta. Lisäksi meille tarjottu mahdollisuus kyytiin Kotkan eteläpuolelle poisti huolia tyynestä aamusta.
Seuraava aamu alkoi hyvin varhain ja olimme matkalla jo puoli kuuden aikaan.
Rauhallinen hinaus tarjosi mahdollisuuden valmistella purjeet samalla kun matka taittui. Päästyämme Kotkan eteläpuolella toivotimme alkumatkan kumppaneille hyvää matkaa Inkoota kohti ja nostimme itse purjeet. Leppoisa ehkä noin metrin sekunnissa puhaltava tuuli ei ehkä ollut se edullisin kryssimistä varten mutta aamukahvin juomiseen se sopi kyllä mainioisti!
Päivän varttuessa ja iltapäivän alkaessa keli piristyi aika huomattavasti ja pian Kaunissaaren pohjoispuolella lilluttelu jäi muistoksi ja pääsimme keskittymään myötätuulen mukanaan tuomien aaltojen kanssa leikittelyyn.
Vähän pidemmät selät Ruotsinpyhtään ja Loviisan eteläpuolella taittuivat nopeasti ja tullessamme sisemmälle reitille saikin kielen pitää jo aika keskellä suuta jotta oikea väylä löytyi. Tässä vaiheessa totesimme matkaan mukaan pakattujen kiikareiden helpottaneen suunnistamista enemmänkin. Ensimmäiset käännökset saarien välissä sujuivat mallikkaasti ja pian olimme tuulen ja aaltojen suojassa ohittamassa Tirmon lossia idyllisesessä maisemassa. Koko päivän kestäneen matkanteon jälkeen pääsimme onnellisesti sitomaan venettä laituriin.
Vaikka seuraavat päivät normaalien päiväaskareitten parissa tuntuivatkin välillä vähän pidemmiltä, koitti Hajewan Espooseen purjehtimisen jälkimmäinen osuus nopeasti. Saapuessamme lauantai-iltana 5.6. takaisin veneen luo oli kaikki siinä kunnossa kuin olimme ne muutama päivä aikaisemmin jättäneetkin.
Tarkastettuamme ja pakattuamme veneen söimme tukevan illallisen yöpaikassa ja seuraavana aamuna nostimme purjeet puoli seitsemän aikaan. Keskipäivä toi mukanaan hieman tyynemmän sään ja nautimme toisen lounaan käytännössä paikallaan killuen. Aamun kaurapuuro muuttui käsivarsissa eteenpäin vetäväksi voimaksi melan välityksellä ja hieman ulommalla tuulikin piristyi ja matka jatkui.
Kolmen hengen miehistössä on se hyvä puoli, että yhden ollessa ruorissa kaksi muuta voivat keskittyä muihin askerisiin. Esimerkiksi herkeämättömään ympäristön tarkkailuun!
Kommentit
Lähetä kommentti