Kevätkunnostus 2013 osa 2/2

Kevään remppa jatkui huhti-toukokuussa ja päättyi toukokuun puolivälissä vesillelaskuun.

Läpivientien avaamisen jälkeen sisätilat kuivuivat parin viikon ajan ja tänä aikana siistimme myös kölipuun ja alimman pohjalaudan välistä rakoa pilssin maalaamista silmällä pitäen. Kuivumisen jälkeen pääsimme vihdoinkin kyllästyksen pariin.

Iloinen kyllästäjä.

Tämänvuotinen Owatrol-1 käsittely hoidettiin yhdessä Mikan ja Carolinan kanssa. Kuten edeltävänäkin vuonna, remppavaatteiden päälle puettiin haalarit ja naamalle hengityssuojaimet. Kyllästimme jälleen kylkilaudat sisäpuolelta, ja tämän lisäksi tänä vuonna käsittelimme myös kaarien alaosat sekä kölipuun. Pari päivää kestäneen urakan lopuksi sekä Hajewa että remppatiimi olivat riittävän kyllästyneet.

Owatrolia kyllästymiseen saakka.

Kyllästysainetta jäi vielä lillumaan kölipuun ja alimman laudan rakoon viikon ajaksi. Tämän kuivaamisen ja kuivumisen jälkeen siistin läpiviennit vielä hiekkapaperilla. Niistä lähti loppujen lopuksi paikoitetellen korkeintaan vajaa 1mm puuta pois, ja sekin tuntui olleen itse asiassa vain aiemmin käytetyn massan mustaamaa.

Läpivienti kyllästyksen ja kevyen hionnan jälkeen.

Tämän jälkeen pääsimme vihdoin teippaamaan pilssiä sen maalausta varten. Jälkiviisana voi todeta että olisimme voineet laittaa maalarinteippiä kauttaaltaan pari-kolme kerrosta, sillä ainakin käyttämästämme teipistä lyijymönjä tunkeutui muutamassa vain yhdellä teipillä rajatussa pohdassa kohdassa hieman teipin läpi.

Pilssiin levitettiin kolme kerrosta lyijymönjää.

Maalasin pilssin suunnitelman mukaisesti kolmella kierroksella lyijymönjää. Ensimmäinen kierros oli ohennettu reilusti, ja niinpä maali oli erittäin juoksevaa. Toista kerrosta ohensin aavistuksen vähemmän. Pienen valumisen seurauksena alimman reunalaudan ja kölipuun väliin muodostui vähän paksumpi maalikerros, jonka kuivuminen pyyhkimisestä huolimatta kesti hieman odotettua pidempään.

Suomen kevätillat ovat pitkiä ja valoisia?

Kolmannen lyijymönjäkerroksen jälkeen pääsimme maalaamaan pilssin Damboline-nimisellä pilssimaalilla. Kahden Damboline-kerroksen jälkeen lyijymönjä kuulsi vielä paikoin läpi, joten levitimme harmaata pilssimaaliakin kolme kerrosta. Teippien poiston jälkeen totesin lyijymaalin menneen muutamassa kohdassa maalarinteipin läpi, joten rajasimme pilssin maalarinteipillä uudestaan muutaman millin aikaisemman kohdan yläpuolelta ja siistimme reunan vielä erikseen pilssimaalilla.

Lyijymönjän päällä on harmaa pilssimaali.

Sisätilan puuhailujen yhteydessä Hajewan ulkopuoletkin hoidettiin apujoukkojen kanssa kuntoon. Kittiä irtosi rautakölistä yllättävän paljon, ja niinpä Epoxy filleriä kului reilusti. Edeltävän vuoden tapaan ensin kölistä harjattiin metalliharjalla irtoava ruoste ja muu aines pois. Tänä vuonna käsikäyttöisen harjan lisäksi apuna oli porakoneeseen kiinnitettävä harja, mikä teki elämän paikoin vähän helpommaksi. Harjauksen ja pinnan pyyhinnän jälkeen levitimme köliin Hempelin valkoista light primeriä, ja sen päälle Hempelin Epoxy filler -kittiä. Samanaikaisesti kittasimme myös peräsimen alareunan.

Köli valmis antifoulingia varten.

Kitattavat alueet olivat melko laajoja ja kitti hankalahkoa levittää, joten käytännössä kittasimme sekä köliä että peräsintä usempaan kertaan välihiontoineen. Pienen lisähaasteen kölin kanssa työskentelyn ajoittamiseen toi myös keväällä reippaasti vaihteleva lämpötila, minkä seurauksena puolen päivän aikaan kölin pinta oli muutaman tunnin ajan aivan märkä kondensoituvasta vedestä. Saimme kuitenkin kittaukset valmiiksi toukokuun ensimmäisen viikon aikana, ja viimeistelimme alueet edeltävän vuoden tapaan Underwater primerillä ennen myrkkymaalin levitystä. Samalla viikolla aloitimme myös kannen ja kylkien paikkalakkaukset ja -maalaukset.

Massaa reiän ympärillä.

Läpivientien paikalleenlaittoon pääsimme äitienpäivänä. Levitimme laudassa olevan reiän ympäristöön ja läpivienteihin erittäin reilulla kädellä vihertävää massaa, ja työnsimme palat kohdalleen. Massaa pursui joka puolelta ulos, ja ruuvattuani ruuvit paikalleen oli lopputulos vakuuttava.

Massaa läpiviennissä.

Nyt Hajewa oli siis valmis vesilinjan alapuolelta. Veneessä jäljellä oli enää kannen viimeisen lakkakerroksen levitys ja kylkien ylimaalaus sekä maston ja puomin läpikäynti. Puomissa ei ollut juurikaan tekemistä ja maston paikkalaukkaus sujui rutiinilla, molempien valmistuessa juuri sopivasti vesillalaskuksi.

Ensimmäinen puoli kannesta valmiina.

Hajewan vesillelasku oli sunnuntaina toukokuun puolivälissä. Lauantaina olimme porukalla purkamassa hallin veneen ympäriltä ja viimeistelemässä kylkien vihreät juovat.

Viimeinen silaus kylkiin.

Melkoinen rupeama kunnostuksen kanssa huipentui sunnuntaina hyvin onnistuneeseen vesillelaskuun ja maston nostoon. Huolimatta touokuun puoliväliin saakka venyneestä vesillelaskusta ei vene vuotanut kuin vähän, ja uskalsimme siirtää sen kotipoijuun.

Kiitokset avusta kaikille tähän remppaan osallistuneille - niin huoltojoukoille, veneen nostossa ja laskussa auttaneille, kuin myös varsinaisessa kunnostuksessa mukana olleille ja neuvoneille!