Siirry pääsisältöön

Kesä 2013 osa 6: Elokuu


Hajewa ei kauaa kotipoijussa viihtynyt - eihän venettä nyt siihen ole tarkoitettukaan! Elokuun ensimmäisenä sunnuntaina kävimme lähivesillä kokeilemassa miten spinnaakeri toimii. Ja hyvinhän se meni!

Spinnuilemassa

Viikko vierähti nopeasti, ja pian olikin jo vuorossa Viaporin tuoppi. Lähdimme Pertin kanssa Helsinkiä kohti torstaina iltapäivällä. Lyhyen vasta-ja sivutuuliosuuden jälkeen saimme tuulen taaksemme ja matka taittui rattoisasti. Aikaisempina vuosina olimme jättäneet veneen keskustan tuntumaan, mutta tänä vuonna yhteyslauttojen aikataulut olisivat olleet hankalia kisan starttia ajatellen, joten veimme veneen suoraan Suomenlinnaan.

Kohti Suomenlinnaa
Itse Viaporin tuoppi oli taas yhtä puuveneiden juhlaa, vaikka keli olikin vähemmän aurinkoinen kuin aikaisempina vuosina. Tälläkin kertaa osallistuimme täydellä kokoonpanolla ja Kisamiehistöömme kuuluivat Jani, Masa ja Carolina.

Tuopissa

Kierrettyämme lauantaina Helsingin edustan oli vuorossa veneen lyhyt siirto seuraavaan satamaan. Masan lisäksi mukaan saimme vahvistukseksi myös Hajewan lähihistorian nuorimman purjehtijan. Säätiedotuksen mukaan tämän iltapäivän piti olla erittäin rauhallinen. Loppukesän auringonpaiste oli kuitenkin herätellyt merituulen, ja niinpä matka oli hieman suunniteltua vauhdikkaampi. Koko miehistön osallistuttua navigointiin pääsimme hyvin perille ja tutustumaan lähimmän jäätelökioskin tarjontaan.

Tuonnepäin!

Saatuamme veneen laituriin ei sieltä malttanut pysyä poissa vaikka kuinka normaalit arjen velvoitteet edellyttäisivät muuta. Päivällinen terassilla meren rannalla on ihan kiva, mutta vielä mukavampi se on veneen takakannella!

Sushipäivällinen

Viaporin tuopin jälkeisenä viikonloppuna mittelimme jälleen kaveriporukan kesken kuka kiertää määrätyt merimerkit nopeimmin. Hieman sateisen ja pilvisen lauantai-iltapäivän kisailussa Hajewassa oli miehistönä Jennin, Annelin ja Simon muodostanut motivoitunut porukka. Juuson venekunta oli tällä kertaa meitä nopeampia, mutta erot olivat jälleen mitättömiä!

Myötätuuliosuus
Kisasta selvittyämme oli Hajewan aika lähteä kohti kotipoijua. Säätiedotuksen perusteella luvassa olisi kevyttä vastatuulta ja niinpä irrotimme köydet puolen päivän aikaan Pertin ja Carolinan kanssa. Ensimmäiset minuutit menivät rattoisasti, mutta tämän jälkeen tuuli tyyntyi totaalisesti ja jäimme kellumaan Melkin pohjoispuolelle. Onneksemme meillä ei ollut alkuunkaan kiire, joten saatoimme rauhassa rupatella kahvikupin äärellä katsellen kuinka lateraalimerkki pysyi käytännössä lähes kahden tunnin ajan vierellämme.

Iltapäivän kuluessa merituuli kuitenkin voimistui, ja jälleen totesimme että pelkillä purjeillakin pääsee perille - vaikkakin viimeiset metrit vedimmekin Hajewaa.

Elokuuhun mahtui vielä yksi hieman pidempi reissu. Olimme Masan ja Janin kanssa alustavasti puhuneet mahdollisesta tutustumisesta Lähteelän alueeseen Porkkalan niemellä kahden veneen voimin. Aikataulujen loksahtaessa kohdalleen lähdimme Masan kanssa elokuun viimeisenä launtaina kaupan kautta kohti venettä. Matkalla saimme vielä puhelun Samilta, ja niinpä meillä oli menomatkalla mukana myös kolmas käsipari.

Porkkalanniemeä kohti
Lauantai oli aurinkoinen ja lämmin. Päätimme välttää suorinta reittiä ja niinpä koukkasimme Porkkalanniemellä ulkokautta. Valinta oli onnistunut vaikka vaatikin hieman tarkempaa navigointia. Myös ajoitus osui kohdalleen tuulen tyyntyessä päästessämme perille loppuiltapäivästä.

Lähteelä on mielenkiintoinen ulkoilualue, josta löytyy laiturin ja parin grillipaikan lisäksi myös sauna ja kioski. Paikkaan tutustuttuamme vietimmeiltapäivän ja illan leppoisasti ruokaa valmistellen ja saunoen.
Lähteelässä on paljon nähtävää
Syyskuun ensimmäinen sunnuntaiaamu alkoi pilvisenä ja hieman sateisena. Valmisteltuamme ja syötyämme aamiaisen pakkasimme kummatkin veneet ja suuntasimme takaisin pääkaupunkiseudulle. Tällä matkalla Sami oli toisessa veneessä, joten matkasimme Masan kanssa kahdestaan. Vaikka saimme aamulla  niskaan paikoin erittäin voimakkaita sadekuuroja, siirtyivät pilvet päivän mittaan syrjään ja matkamme taittui joutuisasti auringon saattelemana.

Kotimatkalla
Päästyämme takaisin kotiseudulle oli tullut aika valmistella Hajewa seuraavaa talvea varten. Purimme retkivarustuksen veneestä ja nostimme myös maston mastovajaan. Päivän päätteekis Hajewa jäi laituriin odottamaan talviteloille siirtämistä ja sitä myöden seuraavia seikkailuita!

Talvikautta kohti!

Kommentit