Hajewan talvikauteen valmistautuminen alkoi itse asiassa jo syksyllä Suomen puuveneilijöiden järjestämän venesähkökurssin myötä. Sähköjen uusiminen oli ollut yksi todo-listan asioista jo jonkin aikaa, ja tämä kurssi antoi hyvän yleiskäsityksen – toki Hajewan sähköjärjestelmä on todella yksinkertainen.
Tuosta marraskuisesta viikonlopusta kului kuitenkin hyvä tovi, kunnes pääsiäislauantaina kevätremppa pääsi alkuun. Talvi oli taas viileä eli vaatekerroksia sai olla useampia.
 |
| Kevättä ilmassa |
Lauantai kului heloja irrotellessa. Dolphinitellä tiivistetyt helat istuivat melko tiukassa, mutta tasaisesti vetämällä ne irtosivat yksi toisensa jälkeen.
 |
| Kausi alkoi helojen irroittelulla |
Sunnuntaina kävin läpi kannen lakan korjattavat kohdat. Kun kantta katsoi riittävän tarkasti, löytyi lakasta aika paljon pieniä vaurioita.
 |
| Osa lakan vaurioista oli pieniä |
Seuraavana viikonloppuna Mika tuli mukaan kyllästystalkoisiin. Edeltävänä keväänä kansiremppa ajoi kyllästyksen edelle, ja sitä edeltävänä vuonna Owatrolia kului maltillisesti.
 |
| Ja taas mennään |
Varasin kyllästettä yhteensä noin 4 litraa ja ajattelin sen riittävän hyvin. Ilma kylmässä hallissa oli ollut kaarihallia kuivempi, ja tällä kertaa tuo varattu kyllästemäärä hujahti muutamassa tunnissa. Tulimme samalla toki käsitelleeksi myös pohjan maalipinnan samalla aineella.
 |
| Tarkoituksena oli kyllästää sisäpuolelta |
Seuraavana oli sitten vuorossa kannen huolto – käytännössä muutama läpivienti oli tullut porattua edeltävänä keväänä vähän vinoon, ja niinpä halusin huolitella kyseiset reiät. Viikonloppu oli varattu muille puhteille kotona, joten päädyin matkustamaan Kotkaan vaihteen vuoksi maanantaina.
Aiemmin oppimani mukaisesti porasin reiät, teippasin pohjan, käsittelin reunat juoksevalla epoksilla ja sen jälkeen täytin reiät epoksilla. Samassa yhteydessä aloitin kannen lakkapinnan pienten vaurioiden korjaamisen ja ne saivat ensimmäisen kerroksen lakkaa.
 |
| Paaran puoleisen fokan skuutikiskon reikien valujen uusi yritys |
Kannen kuivuessa oli hyvä hetki keskittyä hetkeksi sisätiloihin. Olin maalannut Hajewan pilssin kolme vuotta aiemmin, ja sen maalipinta oli hieman kärsinyt kuluneiden vuosien aikana. Niinpä valmistelin nuo kohdatn paikkamaalausta varten hiomalla niitä kevyesti.
Keskiviikkoiltana löysin itseni jälleen Kotkasta. Kajuutan sitloodan puoleinen seinä oli jäänyt edeltävinä vuosina huolittelematta, joten päätin ottaa sen tänä vuonna työlistalle. Kevyen hionnan jälkeen olin pölytellyt veneessä riittävästi ja pääsin paikkamaalaamaan pilssin Danbolinella sekä levittämään ensimmäisen kerroksen lakkaa myös kajuutan seinään.
 |
| Huoltolakkaus myös kajuutan seinälle |
Viikonloppu hurahti jälleen muiden puhteiden kanssa ja edeltävän viikon tapaan matkasin keskiviikkoiltana Kotkaan. Vielä illalla vuorossa oli kajuutan seinän ja kannen paikkalakkojen välihionta, sekä sisätilojen valmistelu turvottamista varten. Torstai alkoi Hajewan turvotuksella märkien froteepyyhkeiden ja mattojen avulla, jonka jälkeen kannen paikkalakat ja kajuutan seinä saivat seuraavan kerroksen lakkaa.
Vappua seuraavan viikonlopun yhteydessä oli myös helatorstai, ja tavoitteena oli tämän pidennetyn viikonlopun kuluessa saada Hajewa laskettua veteen. Lisäksi sain viikonloppuna mukaan pari lisäkäsiparia.
 |
| Kannen hionta ennen ylilakkausta |
Torstaina urakoimme Henkan kanssa Hajewan pintakäsittelykuntoon. Katto, kansi ja kyljet hiottiin ja pohjasta rapsutettiin lohkeava maali pois. Päivän päätteeksi katto ja kyljet saivat uuden maalikerroksen.
 |
| Kyljet maalattuina |
Perjantaina oli vuorossa pohjan maalaus sekä kannen lakkaus. Näiden jälkeen suuret pinnat olivat valmiina ja vesillelasku häämötti horisontissa.
 |
| Uusi lakkapinta |
Lauantaina kävimme Tuomaksen kanssa viimeisten yksityiskohtien kimppuun. Kylkien vihreät linjat saivat tuoreen maalipinnan.
 |
| Maalipinnan viimeistelyä |
Edeltävänä kesänä peräsimen akselin ja pinnan liitos pääsi liikkumana hieman, joten se oli korjauslistalla. Tarkoituksena oli porata liitoskohdassa reikä pinnan ja akselin läpi, ja laittaa siihen varmistusruuvi.
Kiinnitimme Allanin ja Tanelin kanssa peräsimen akseliinsa oikeaan kohtaan ja tämän yhdistelmän ruuvipenkkiin. Vatupassin avulla saimme ensin peräsimen ja sen jälkeen pinnan vaakasuoraan ja siten yhdistelmän tarkoituksenmukaiseksi. Pinnan kiristäminen oikealle paikalleen vaati useita yrityksiä, mutta viimein pääsin poraamaan reiän kohdalleen. Kuten monessa muussakin asiassa, itse poraaminen vei vain murto-osan valmisteluun käytettyyn aikaan verrattuna, mutta sen avulla lopputulos oli juuri sitä mitä tavoiteltiin.
 |
| Peräsimen maalaus ennen pinnan kiinnityksen korjausta |
Peräsimen ollessa paikallaan oli Hajewa käytännössä vesillelaskukunnossa. Helat olivat toistaiseksi kiinnittämättä mutta ne saattoi laittaa paikalleen myöhemmin ja niinpä päätimme laskea veneen turpoamaan. Tänä vuonna Hajewa pääsi takaisin veteen pitkästä aikaa ennen äitienpäivää.
 |
| Pian vesillä! |
Kommentit
Lähetä kommentti