Kesä 2016 osa 6: Pääkaupunkiseudulle

Maanantaina olin matkalla takaisin Hankoon, tarkoituksena tuoda Hajewa takaisin pääkaupunkiseudulle Miikan kanssa. Veneessä oli ollut yksi paikka vapaana, ja saimme vielä viime metreillä tietää että Laura tulisi mukaan.

Seuraavana aamuna Laura ja Miika tulivat aamun ensimmäisellä junalla Hankoon, ja ensi töiksemme ostimme torilta päivällistarpeita. Vähän puolen päivän jälkeen olimme matkalla kohti länttä.

Lamppu ja Miika navigoivat

Sää oli purjehduksen kannalta jälleen mainio ja kohtalainen lounaistuuli vei meitä sen verran mukavaa vauhtia määränpäätä kohti, että päätimme jättää spinnun nostamatta.
Alkuperäinen suunnitelmamme oli jäädä yöksi joko Barösundiin tai sitten Elisaareen, matkan etenemisestä riippuen. Meillä oli ollut hyvä tuuri sään suhteen, mikä puolestaan tarkoitti että saatoimme hyvin Elisaareen saakka – ja meillä oli jälleen mahdollisuus nähdä uusi satama.

Vaihdoimme paikkoja ja tehtäviä tunnin välein

Elisaari on Helsingin kaupungin virkistysalue, jossa on lähemmäs sata poijupaikkaa. Alueen kokoa oli vaikea hahmottaa lähestyessämme sitä melko kapeassa salmessa. Periaatteessa tuon matkan olisi voinut myös kulkea sivumyötäisessä purjein, mutta moottori teki liikkumisesta kyllä melkoisesti helpompaa.

Elisaareen ajo on mielenkiintoinen

Perillä saimme paikan ESF:ltä tutun folkkarin vierestä, ja hetkeä myöhemmin löysimme myös mukavan pöytäryhmän päivällistä varten. Herrasmiehinä annoimme Miikan kanssa Lauralle yksityisoikeuden kajuuttaan ja siten pääsin itsekin kokeilemaan nukkumista sitloodan patjoilla. Mukavat olivat :)

Keskiviikkona haimme Elisaaren kahvilasta edeltävänä iltana tilaamamme tuoreet leivät ja munkit sekä lähdimme kohti pääkaupunkiseutua. Tavoitteena oli ottaa irti klo 10. Kesän mittaan rutiinit olivat kuitenkin kehittyneet sen verran, että olimme jo vähän puoli kymmenen jälkeen matkalla.

Aamiaisen jälkeen

Jo kovin totuttuun tapaan pian lähdön jälkeen vuorossa oli meriaamiainen, ja päästyämme Porkkalan selälle pääsimme nautiskelemaan leppoisasta kryssistä.

Porkkalan selällä

Kelin ollessa mitä mainioin purjehduksen kannalta päätimme ottaa vähän pidemmän, mutta säähän paremmin sopivan reitin. Käytännössä otimme suunnan kohti Kallbådanin majakkaa, kiersimme sen ja jatkoimme ulompaa reittiä kohti länttä.

Iltapäivän auringossa

Loppupäivän aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja tuuli puhalsi tasaisesti lounaasta. Tämä siis tarkoitti että matka kotipoijuun sujui leppoisasti auringonpaisteessa spinnutellen. Perillä kotipoijussa olimme illansuussa, lähes kuukauden mittaisen Saaristomeren lenkin jälkeen.