Kesä 2012 osa 2: Matka Hankoon

Maanantaina, heinäkuun 2. päivä kolme innokasta kaverusta tapasi toisensa kauppakeskuksessa Espoossa. Ilmassa oli seikkailun tuntua.

Karo ja Eero olivat lupautuneet auttamaan Hajewan siirrossa Espoosta Hankoon. Tuona kyseisenä aamuna Suomen luonto esitteli monipuolista osaamistaan. Kuvankauniin aamun jälkeen rannikolle iski sankka sumu, jonka hälvenemistä odottelin Hajewan luona. Samaan aikaan Karo ja Eero olivat bussissa matkalla kohti Espoota. Keli selkeni kuitenkin hyvin nopeasti, ja pääsimme porukalla tekemään reissun ostokset.

Kyytabletteja. Punkkipihdit. Leipää. Puuroa. Makkaraa. Omenoita, mehua, kahvia ja maitoa. Karkkia ja pattereita. Ostokset pakattiin parkkihallissa autoon matkatavaroiden viereen ja suuntasimme auton sataman kautta veneelle. Ennen matkaan lähtöä oli tarkoituksenamme käydä kiinnittämässä uusi windex maston huippuuun. Hyvien ystävieni mieltä virkistämään oli aamun sumun jälkeen koko kesää 2012 hyvin kuvaava melko voimakas tuuli noussut ja päästyämme veneelle totesimme että saamme odottaa jonkun aikaa ennen kuin voimme päästää köydet irti.

Aamupäivä ehti vaihtua iltapäiväksi ennen kuin lähdimme kohti mastonosturia. Pääsimme turvallisesti perille ja saimme windexin paikalleen, mutta mastonosturilta emme päässeet pois ilman busterin apua. Pienen pähkäilyn ja kartan etsimisen jälkeen olimme jälleen poijussa seuraamassa säätilan kehittymistä. Iltapäivän vartuttuttua vielä hieman tuntui tuuli vähän tyyntyneen, ja nostimme purjeet.

Lounaistuuli puhalteli mukavan reippaasti ja matka eteni vauhdikkaasti saarten suojassa kryssien. Hieman ennen ensimmäistä varsinaista selkää totesimme miehistön kanssa että nyt olisi hyvä hetki laittaa enemmän vaatetta päälle. Ulapalla oli näet havaittavissa jonkin verran vaahtopäitä, jotka tulisivat lyömään kannelle. Muutaman hetken kuluttua kryssiminen muuttuikin hieman kosteammaksi touhuksi ja Karo sai väistellä pärskeitä kajuutan takana fokkaa skuutatessaan.

Perillä Kirkkonummen edustalla

Perille päästyämme saimme veneen kiinnitettyä poijuun toisella yrittämällä, ja pääsimme valmistelemaan hyvin ansaittua iltapalaa. Hyvin nukutun yön jälkeen pakkasimme Hajewan ja ylitimme Porkkalanselän hyvässä purjehduskelissä. Ensimmäisen päivän aikana olimme käyneet Karon ja Eeron kanssa läpi purjehdutimisen perusasioita, ja nyt toisena päivänä vuorottelimme eri tehtävissä veneen ohjaamisesta ja purjeiden käsittelystä navigoimiseen.

Karo ohjaa ja Eero navigoi

Matka sujui mukavasti ja olimme Inkoon edustalla jo alkuiltapäivästä. Säätiedotus lupasi myös keskiviikolle sopivia tuulia, joten päätimme jäädä nauttimaan kauniista kesäpäivästä ja jatkaa matkaa varhain seuraavana aamuna.

Päivällinen Inkoon edutalla

No, uusi päivä alkoi ja nostimme purjeet heti kahdeksan jälkeen. Puolen tunnin kuluttua olimme liikkuneet noin 200 metriä. Puuh. Onneksemme tuuli virkosi pian ja pääsimme nostamaan spinnun.

Matkalla Hankoon

Tuuli oli erittäin kevyt koko päivän, ja pikku hiljaa nousi huoli perille pääsystä. Ensimmäiset kaksi päivää olivat menneet mukavasti, ja olimme päässeet noin puolimatkaan heittämällä. Tämä matkan kolmas päivä oli hieman erilainen.

Hanko siintä taivaanrannassa

Keskellä kesää aurinko laskee myöhään ja totesimme ihan omin silmin että vielä puolilta öin näkee navigoida ja spinnutella ihan mukavasti. Opimme myös, ettei pimeän aika ole kovin pitkä, ja että auringonnousun lähestyessä rantautuminen Hangon itäsatamaan on helppoa. Kolmen purjehduspäivän jälkeen olimme määränpäässä.