Nopea pit-stop pääkaupunkiseudulla oli hoidettu ja tiistaiaamuna tapasimme Karon ja Tuomaksen kanssa aamun ensimmäisessä junassa Hankoa kohti. Vaunu 2, alakerta. Perillä Hangossa kävimme hoitamassa kauppa-asiat, pakkasimme veneen ja nostimme purjeet klo 10:30 koleassa puolipilvisessä säässä.
|
Hangosta länteen |
Ensimmäinen päivämatka sujui nopeasti loppuiltapäivän tihkusateesta huolimatta ja olimme puoli kuudelta Helsingholmenilla. Aiemmilta vuosilta tutuksi tulleessa laiturin viimeisessä paikassa oli taas hyvin tilaa Hajewalle, vaikka köli taisi kyllä tällä kertaa hieman hipoa pohjaa. Paikalliselta kalastajalta ostamamme savustettu lohi oli maukasta.
|
Helsingholmenilla |
Noin seitsemän tunnin purjehdus oli hyvä totuttelu merellä olemiseen. Lisäksi illaksi jäi vielä mukavasti aikaa vene-elämän tuunaamiseen. Olin aiemmin alkukesästä suunnitellut sitloodaan patjaratkaisun, joka oli helppo siirtää tarvittaessa syrjään. Käytännössä se tarkoitti yhteensä 14 patjanpalaa, jotka sopivasti latomalla sai peittämään koko sitloodan lattian lisäten asumismukavuutta huomattavasti. Samassa yhteydessä olin suunnitellut myös kajuutan penkeille selkänojat, joiden avulla pystyi myös yhdistämään penkit yhtenäiseksi sängyksi.
|
Palapelin ohje |
Patjojen materiaali oli samaa kuin aiemmin, eli Etolasta saatavaa dryfeel-vaahtomuovia ja kangas Eurokankaasta. Ryhmittelemällä patjojen palat fiksusti, saattoi leikkauksen optimoida ja siten välttää hukkapalat melko hyvin.
|
Leikkaukset |
Takaisin Hajewaan - pelasimme siis sitloodan patjapalapelin Karon ja Tuomaksen kanssa ensimmäistä kertaa. Numeroimalla vielä jokaisen palan saimme yksinkertaistettua kokoamista huomattavasti tulevia kertoja silmällä pitäen.
|
Palapeli koottuna |
Seuraavana aamuna nostimme purjeet puoli kymmeneltä ja jatkoimme matkaa kohti Korpoströmiä. Aamu oli pilvinen, mutta sää parani matkan taittuessa reippaassa tuulessa. Etappi oli myös hyvää navigoinnin ja ohjaamisen treenausta – Karo ja Tuomas hoitivat näitä niin hyvin että saatoin itse keskittyä kajuutan uusien selkänojien kankaan paikalleen harsimiseen.
|
Navigointia |
Korpoström ei ole kovin kaukana Helsingholmenista, joten olimme tyylikkäässä kylkikiinnityksessä Korpoströmin laiturissa kuuden tunnin kuluttua. Päätimme käydä täällä suihkussa, tehdä nopean lounaan, täydentää vähän varastoja kaupassa ja jatkaa vielä illansuussa kohti Jungfruskäriä – yöhön saakka oli näet luvattu hyvää purjehdusta.
Lähtiessämme liikkeelle naapurissa olevan veneen omistajat olivat mukana auttamassa vähän hankalassa vastatuulilähdössä. Varovaisesta lähdöstä huolimatta Hajewan vantti osui naapurissa olleen moottoriveneen keula-ankkuriin. Vahinkoa ei vaikuttanut tulleen kumpaankaan veneeseen, mutta vaihdoimme varmuuden varalta vanttiemme sokat. Tämä oli nopeasti hoidettu ja ilta-kuudelta matkasimme täysin purjein suoraan kohti aurinkoa.
|
Vasten auringon siltaa |
Illan purjehdus oli yksi mukavimmista pitkään aikaan. Sää oli juuri sitä mitä haluaa – ei liian kuuma, muttei myöskään kylmä (toki vaatteita sai olla riittävästi päällä) ja tuuli juuri sopiva. Tuomas ja Karo nautiskelivat vuoron perään pinnassa.
|
Naatiskelua |
Minä puolestani hyödynsin tuon ajan kajuutan selkänojien patjojen kankaiden harsimisessa ja ylittäessämme Kihtiä sain molemmat patjat valmiiksi. Tämän jälkeen oli minun vuoro nauttia pinnassa olosta.
|
Pinnavuoron vaihto |
Tuuli jatkoi hyvänä perille saakka. Laskimme purjeet Jungfruskärin lahdella ja ajoimme viimeiset muutamat sadat metrit moottorilla. Otimme laiturista viimeisen, lähimpänä rantaa olevan paikan puoli yhdentoista aikaan.
|
Hajewa ankkurissa |
Seuraavana päivänä aurinko jatkoi paistamistaan ja päätimme jäädä aamupäiväksi Jungfruskäriin.
|
Aurinko paistaa |
Itse saareen tutustuminen viehätti ja ei aikaakaan, kun löysimme itsemme luontopolulta ihmettelemästä paikallista maisemaa.
|
Jungfruskärin luonto oli todella kaunis |
Saaren luonto on hienossa kunnossa. Saaren keskellä on hakoja, niittyjä ja lehtoja. Rannat olivat paikoin kallioisia, ja paikoin hiekkarantoja.
|
Meri näkyy |
Vaikka välillä luontopolku kulki melko sankassa metsässä, oli se koko matkalta hyvin helppokulkuinen.
|
Metsässä |
Parin tunnin kiertelyn ja sitä seuranneen punkkitarkistuksen jälkeen olimme takaisin veneellä. Karon ja Tuomaksen valmistellessa lounaan huolsin nopeasti Hajewaa. Pesin pilssin ja paikasin Le Tonkinoisilla hieman vuotavaa kajuutan etuseinää.
Lounaan jälkeen olimme valmiit jatkamaan jälleen matkaa. Tuuli oli etelästä, joten pääsimme lähtemään myötätuuleen, Karon vuorostaan ollessa pinnassa.
|
Matka jatkuu |
Jungfruskär siis sijaitsee keskellä Kihtiä. Tämän saattoi hyvin nähdä, sillä hetken matkaa purjehdittuamme olimme melko keskellä ei mitään.
|
Kihti |
Seuraava kohteemme oli Sottunga. Perillä tuolla Suomen pienimmässä kunnassa olimme perjantaina iltapäivällä, muutaman tunnin purjehduksen jälkeen. Mietimme hetken aikaa olisimmeko halunneet käydä tutustumassa vähän matkan päässä sijaitsevaan kylään, mutta sataman ravintolan schnitzel houkutteli jäämään.
|
Schnitzeliä odotellessa |
Ravintolan jäädessä varjoon siirryimme takaisin Hajewalle ja valmistelimme sen yökuntoon jo hyvinkin rutinoituneesti. Seuraavalle iltapäivä oli luvattu vesisadetta, joten ajattelimme ottaa illan rauhallisesti ja lähteä varhain.
|
Hajewalle puomipeitto päälle |
Sitloodan patjat toivat selkeästi lisää elintilaa Hajewaan ja illan vietto oli mukavaa.
|
Noppia |
Seuraavana aamuna heräsimme auringon sarastaessa. Ja aurinko aloitti siis nousunsa jo ennen puoli neljää.
|
Aamun sarastus |
Saimme veneen ripeästi pakattua ja lähdimme puoli viiden aikaan moottorin voimin kohti Maarianhaminaa. Ilmeisesti lähestyvän matalapaineen myötä tuuli oli vaimentunut ja kääntynyt itään, ja jostain syystä saimme mukaamme noin sata kärpästä.
Päästyämme suurimmasta osasta kärpäsiä eroon söimme meriaamiaisen ja jatkoimme rauhallista matkantekoa, vuoroin spinnutellen, vuoroin kevyessä kryssissä. Lumparnin yli päästyämme tuuli yltyi sen verran voimakkaaksi, että laskimme spinnun ja pian alkoikin tihkusade. Odotellessamme Lemströmin kanavan aukeamista harjoittelimme veneen operoimista pelkällä fokalla ja yllätyksekseni Hajewa liikkui sillä tavalla melko vaivattomasti.
Kanavan läpi pääsimme näppärästi moottorilla. Lähestyessämme Maarianhaminaa vesisade yltyi kaatosateeksi. Itäsataman edessä odottelimme vapaan paikan löytymistä noin 15 minuuttia, ja lopulta pääsimme hyvin perille noin puoli kahden aikaan. Tuo vesisade ei meitä kuitenkaan juuri haitannut: saunottuamme ja vaihdettuamme kuivat vaatteet päälle lähdimme tutustumaan tämän matkamme määränpäähän - Maarianhaminaan.
Kommentit
Lähetä kommentti